{"id":79,"date":"2003-12-23T12:54:00","date_gmt":"2003-12-23T10:54:00","guid":{"rendered":"https:\/\/maailmalla.org\/?p=79"},"modified":"2024-01-13T22:09:34","modified_gmt":"2024-01-13T20:09:34","slug":"lanzarote-puerto-del-carmen-10-12-20-12-2003","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/maailmalla.org\/index.php\/2003\/12\/23\/lanzarote-puerto-del-carmen-10-12-20-12-2003\/","title":{"rendered":"Lanzarote, Puerto Del Carmen 10.12. – 20.12.2003"},"content":{"rendered":"\n

9.12. Tiistai<\/a>
10.12. Keskiviikko<\/a>
11.12. Torstai<\/a>
12.12. Perjantai<\/a>
13.12. Lauantai<\/a>
14.12. Sunnuntai<\/a>
15.12. Maanantai<\/a>
16.12. Tiistai<\/a>
17.12. Keskiviikko<\/a>
18.12. Torstai<\/a>
19.12. Perjantai<\/a>
20.12. Lauantai<\/a><\/p>\n\n\n\n

9.12. Tiistai<\/h2>\n\n\n\n

Ilta kului matkalaukkua t\u00e4ytelless\u00e4, saunoessa, tv:t\u00e4 katsellessa ja tietokonetta n\u00e4pr\u00e4tess\u00e4. Yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n rauhallisesti lapsetkin valmistautuivat aamuiseen matkalle l\u00e4ht\u00f6\u00f6n. Ei juurikaan havaittavaa hysteriaa. Kuinkahan on l\u00e4ht\u00f6aamuna?<\/p>\n\n\n\n

10.12 Keskiviikko<\/h2>\n\n\n\n

Aamu sujui mallikkaasti ja kaikki nousivat ajoissa yl\u00f6s ilman suurempia her\u00e4ttelyj\u00e4. Taksi oli ajoissa alhaalla odottamassa ja lentoasemalle p\u00e4\u00e4stiin ilman suurempia nahinoita. Taksi oli kyll\u00e4 kallis: Muutama kilometri Hakunilasta Helsinki-Vantaan lentokent\u00e4lle maksoi 34\u20ac! Mukavampi matka kuitenkin kuin bussilla.<\/p>\n\n\n\n

Lentokent\u00e4ll\u00e4 teimme viel\u00e4 viime hetken ostoksia ja kuulimme, ett\u00e4 ostaessa pit\u00e4\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 lentokoneen tarkastuskorttia. Miksik\u00f6h\u00e4n? Emmeh\u00e4n kuitenkaan voineet tehd\u00e4 menness\u00e4 tax-freeostoksia, koska kyseess\u00e4 oli EU:n sis\u00e4inen lento. (Paitsi tulo, jonka tulli tulkitsee EU:n ulkopuoiseksi tulomatkalla!)<\/p>\n\n\n\n

Lento kesti viisi tuntia nelj\u00e4kymment\u00e4 minuuttia. Laskeuduimme Arrecifen lentokent\u00e4lle 14.15 paikallista aikaa. Matkalaukut saapuivat hihnalle yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n nopeasti eik\u00e4 odotusaika tuntunut pitk\u00e4lt\u00e4. Linja-automme hotellille t\u00e4yttyi nopeasti ja matka jatkui hotellillemme Don Paco Castillaan. Ilma vaikutti kostealta ja oli pilvinen. Oppaamme kertoi 10 minuutin bussimatkamme aikana, ett\u00e4 v\u00e4h\u00e4ist\u00e4 pilvisyytt\u00e4 oli ollut koko p\u00e4iv\u00e4n, mutta s\u00e4\u00e4n pit\u00e4si seljet\u00e4 illaksi. Ensimm\u00e4iset sadepisarat kuitenkin kastelivat meid\u00e4t nostaessamme laukkuja linja-autosta.<\/p>\n\n\n\n

Don Paco, kuten paikalliset sen tuntivat, on iso hotellialue ja kyseess\u00e4 onkin apartment-club, jossa on useita erillisi\u00e4 rakennuksia. Laskin rakennuksien lukum\u00e4\u00e4r\u00e4ksi 11, isoimmassa jopa 90 huonetta. Saimme huoneiston numero 461, joka oli kolmikerroksisen rakennuksen ylimm\u00e4ss\u00e4 kerroksessa. <\/p>\n\n\n\n

Alueella oli 4 allasaluetta, 2 ruokaravintolaa, disco, tenniskentt\u00e4, lentopallokentt\u00e4 ja minigolfrata. Lis\u00e4ksi alueelta l\u00f6ytyy kaksi ruokakauppaa, itsepalvelupesula, lapsille miniclub ja peliautomaatein varustettu pelihalli. Ajan siis saisi hyvin kulumaan hotellialueella, jos n\u00e4ht\u00e4vyydet eiv\u00e4t kiinnosta ja auringonotto on t\u00e4rkeint\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Laukkujen purkamisen j\u00e4lkeen suunnistimme kohti Puerto Del Carmenin keskustaa tutkiskelemaan alustavasti paikkoja. Matka oli yll\u00e4v\u00e4n pitk\u00e4 eli jouduimme k\u00e4velem\u00e4\u00e4n noin kaksi ja puoli kilometri\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00e4ksemme keskustaan. Menness\u00e4mme kohti keskustaa k\u00e4velimme Los Pocillon rantaa pitkin. Las Costas hotellin kohdalla nousimme Avenida de las Playalle, joka tuntui olevan saaren keskeinen ostoskatu.
K\u00e4velymme aikana satoi useita kuuroja, vaikka t\u00e4m\u00e4n piti olla Kanarian saarten kuivin paikka. <\/p>\n\n\n\n

K\u00e4velylenkkimme vei suunilleen puoleen v\u00e4liin Carmenia. Matkan varrella oli kymmeni\u00e4 supermarketteja ja elektroniikkaliikkeit\u00e4, sek\u00e4 joitain kultasep\u00e4n liikkeit\u00e4. Ravintolat t\u00e4yttiv\u00e4t liikkeiden v\u00e4lit ja jotkin korttelit olivat pyhitetty pelkille ravintoloille. Kuuden maissa paikallista aikaa, eli kahdeksalta Suomen aikaa, lapset v\u00e4syiv\u00e4t katujen tarpomiseen ja l\u00e4hdimme takaisin kohti hotellia. Siell\u00e4 k\u00e4vimme sy\u00f6m\u00e4ss\u00e4 Ponton-ravintolassa, jossa kuuden hengen ruokamme ja juomamme maksoivat yhteens\u00e4 38\u20ac! Halvalta vaikuttaa, mutta totuuden nimess\u00e4 on sanottava etteiv\u00e4t lapset v\u00e4symykselt\u00e4\u00e4n sy\u00f6neet normaalia annosta vaan tyytyiv\u00e4t l\u00e4hinn\u00e4 iltapalaan. Iltapalan j\u00e4lkeen palasimme huoneistoomme ja painuimme pehkuihin, paikalliseen aikaan puoli yhdeks\u00e4lt\u00e4. Olimme kuitenkin olleet sik\u00e4l\u00e4isitt\u00e4in jo nelj\u00e4st\u00e4 liikkeell\u00e4.
Alkuun<\/a><\/p>\n\n\n\n

11.12 Torstai<\/h2>\n\n\n\n

Aamupalalle her\u00e4ilimme seitsem\u00e4n aikoihin kylm\u00e4n ja kostean y\u00f6n j\u00e4lkeen. Ikkunat olivat sis\u00e4puolelta h\u00f6yryss\u00e4 ja valuivat vett\u00e4. Sis\u00e4ll\u00e4 ei varmasti ollut 17 astetta enemp\u00e4\u00e4 l\u00e4mp\u00f6\u00e4 ja kosteusprosentti l\u00e4henteli sataa. <\/p>\n\n\n\n

Aamu aukeni puolipilvisen\u00e4. Aamutoimien j\u00e4lkeen suuntasimme Playa Pochinoon ja katselimme sen reunustan kauppoja. L\u00f6ysimme parikin ostoskeskusta. L\u00e4himp\u00e4n\u00e4 hotelliamme olevassa ostoskeskuksessa tuntui olevan edullinen supermarket. Seuraava ”Commercial Center” l\u00f6ytyi l\u00e4hes ensimm\u00e4isen takaa heti rannassa. T\u00e4st\u00e4 ostoskeskuksesta nuorimmainen osti EuroWorld-nimisest\u00e4 kaupasta GameBoy advancen, joka olikin edullinen: 50\u20ac. Samalla h\u00e4n osti kohtuulliselta kuullostavaan hintaan eli 45\u20ac:n 32 pelin moduulin. Kannatti se varmasti kaupallekin, sill\u00e4 itse menin t\u00e4rv\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n 290\u20ac samaan putiikkiin ostessani ”halpaa” kameraa\u2026. <\/p>\n\n\n\n

Poika oli kuitenkin gameboyhinsa tyytyv\u00e4inen ja mik\u00e4s sen t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4. Totuuden nimiss\u00e4 on sanottava, ett\u00e4 kyll\u00e4 ostamani kameran, tarvittaessa 4 miljoonan pixelin, kuvatkin hyvi\u00e4 ovat ja tuskin videokuvakaan huono on, jos vain saisi joskus hommattua tarpeeksi muistia tarpeeksi pitkien otoksien tekemiseen. Mutta hintaan j\u00e4i kuitenkin viel\u00e4 liikaa ilmaa (nettimyynniss\u00e4 hinta oli 360$).<\/p>\n\n\n\n

Lampsimme takaisin hotellille tekem\u00e4\u00e4n lounasta, sill\u00e4 nuorimmainen oli menossa puolilta p\u00e4ivin tenavakerhoon. H\u00e4nen ollessaan kerhossa l\u00e4hdimme kohti keskustaa. Puolen kilometrin p\u00e4\u00e4ss\u00e4 oli ensimm\u00e4inen isompi ostoskeskus nimelt\u00e4\u00e4n Costa Mar ja siell\u00e4 teimme ikkunaostoksia. Kaupat eiv\u00e4t olleet huokeimmasta p\u00e4\u00e4st\u00e4, mutteiv\u00e4t kalleimpiakaan.<\/p>\n\n\n\n

Puolen p\u00e4iv\u00e4n j\u00e4lkeen ilma alkoi n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 parhaita puoliaan eli aurinkoa t\u00e4ydelt\u00e4 ter\u00e4lt\u00e4 sek\u00e4 l\u00e4mp\u00f6\u00e4 yli 20 astetta. Palailimme pitkin rantaa ja siit\u00e4 sitten hotellille. Loppup\u00e4iv\u00e4n norkoilimme hotellissa, sill\u00e4 seuraavan aamuna saisimme Nissan Terrano II-jeepin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6mme ja silloin ymp\u00e4rist\u00f6n tutkiminen olisi kevyemp\u00e4\u00e4.
Alkuun<\/a><\/p>\n\n\n\n

12.12. Perjantai<\/h2>\n\n\n\n

Perjantaiaamu aukeni aurinkoisena. Her\u00e4simme ensimm\u00e4isiin lentokoneisiin heti seitsem\u00e4n j\u00e4lkeen. Arrecifen lentokent\u00e4lle on k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 k\u00e4velymatka ja sen kyll\u00e4 huomasi, vaikka koneet tulevatkin kent\u00e4lle merelt\u00e4. Autovuokraamon kaveri tuli hakemaan minua vain 20 minuuttia my\u00f6h\u00e4ss\u00e4, joten aamutuimaan ajelimme uudella, vain nelj\u00e4 tuhatta kilometri\u00e4 ajetulla Nissanilla. <\/p>\n\n\n\n

\n\"1_vuokraa\"<\/a>\n<\/div>
Nissan Terrano II<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Maastoautoja n\u00e4ytti olevan paljon, joten emme olleet ainoita isolla autolla ajavia. Onneksi Lanzarotella tiet ovat etel\u00e4maalaisiksi leveit\u00e4 ja vanhoja kaupunkeja on v\u00e4h\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

Iltap\u00e4iv\u00e4ll\u00e4 suuntasimme Puerto Del Carmenin vanhaan osaan, jossa oli Correos eli posti. Jonotimme postiin parikymment\u00e4 minuuttia, kunnes huomasin postimerkkiautomaatin sein\u00e4ss\u00e4. Pikkurahaa oli sen verran, ett\u00e4 sain seitsem\u00e4n postimerkki\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

\u00c4kki\u00e4 kertomaan havainnosta muille jonottajille. Kuten usein k\u00e4y, niin nytkin iski mister Murphy ja vaikka olinkin saanut omat postimerkkini ilman vaikeuksia, niin ne olivat my\u00f6s automaatin viimeiset. Tunnelma meni varsin j\u00e4\u00e4t\u00e4v\u00e4ksi, joten p\u00e4\u00e4tin palata jonottelemaan. Jono oli ven\u00e4ht\u00e4nyt jo ulko-ovelle ja olo alkoi ahistaa. Ilmeisesti jonossa meid\u00e4n j\u00e4ljess\u00e4 seissyt nainen huomasi ahdinkoni ja p\u00e4\u00e4sti eteens\u00e4 jonoon. Toivotan h\u00e4nelle pitk\u00e4\u00e4 ja onnellista el\u00e4m\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Postista jatkoimme kohti satamaa. Laiturilla katselimme satoja erikokoisia kaloja, jotka uiskentelivat parvissa edes takaisin. Kiipesimme my\u00f6s satamaa ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4lle aallonmurtajalle katsomaan rannalle avautuvaa kaupunkia ja aallokkoista merta. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 todellakin tuntuu tuulevan koko ajan. Oppaissa ei siis asiasta turhaan mainita.<\/p>\n\n\n\n

Takaisin hotelliin tultuamme totesimme keitt\u00f6nurkkauksen vilisev\u00e4n muurahaisia. Niit\u00e4 oli muutama n\u00e4kynyt jo aiemminkin keitti\u00f6n lattialla, mutta t\u00e4st\u00e4 alkoi varsinainen invaasio! Haimme siivoojan apuihin, h\u00e4np\u00e4 n\u00e4pp\u00e4r\u00e4n\u00e4 t\u00e4tin\u00e4 myrkyttikin sitten koko k\u00e4mp\u00e4n jollain torakkamyrkyll\u00e4! Onneksi lapset halusivat l\u00e4hte\u00e4 rannalle k\u00e4velem\u00e4\u00e4n ja uimaan.<\/p>\n\n\n\n

Uintireissun j\u00e4lkeen suunnistimme l\u00e4heiseen Mcdonaldsiin sy\u00f6m\u00e4\u00e4n. Luojan kiitos, ett\u00e4 maailmalla l\u00f6ytyy m\u00e4kkej\u00e4 ja burger kingej\u00e4. Lapsethan ovat tottuneet tiettyihin makuihin ja muiden ruokien sy\u00f6tt\u00e4minen on pelkk\u00e4\u00e4 tuskaa ja siit\u00e4 perheeseen itkua ja hammasten kiristyst\u00e4. Itsekin muistan olleeni jonkin tason ”sihtisuu”.
Alkuun<\/a><\/p>\n\n\n\n

13.12 Lauantai <\/h2>\n\n\n\n

Aamulla Nissanin keula k\u00e4\u00e4ntyi kohti Timanfayan kansallispuistoa kauniissa auringonpaisteessa. Puisto kuuluu jokaisen Lanzarotella k\u00e4vij\u00e4n topten-listalle. Matkan ensimm\u00e4inen etappi johti Yaizan kyl\u00e4\u00e4n, jossa otin tankin t\u00e4yteen. Diesel maksoi 45 sentti\u00e4\/l ja 95:n 62 sentti\u00e4. Yaizasta matka jatkui kohti laavakentti\u00e4. Ensin k\u00e4vimme turistikeskuksessa, joka on noin nelj\u00e4 kilometri\u00e4 El diablo-ravintolan sis\u00e4\u00e4najoristeyksest\u00e4 eteenp\u00e4in. Keskuksessa oli eritt\u00e4in hieno tulivuorin\u00e4yttely ja sinne oli vapaap\u00e4\u00e4sy.<\/p>\n\n\n\n

Itse kansallispuistoon maksoi 6.60\u20ac\/sierainpari, johon tosin kuuluu mielenkiintoinen, el Diablo ravintolalta l\u00e4htev\u00e4 kiertoajelu ja maaper\u00e4n l\u00e4mp\u00f6\u00e4 esittelev\u00e4 demostraatio. Lapset kuitenkin p\u00e4\u00e4sev\u00e4t ilmaiseksi ja opiskelijakortilla saa alennusta porttivahdin mielen mukaan. <\/p>\n\n\n\n

Omalla autolla sai ajaa ravintolalle asti, mutta sis\u00e4\u00e4n oli maksettava l\u00e4htip\u00e4 kierrolle tai ei. Kuumaisema oli todella vaikuttava eik\u00e4 vastaavaa tule varmaan toiste n\u00e4hty\u00e4. Yht\u00e4 tuoretta laavakentt\u00e4\u00e4h\u00e4n ei l\u00f6ydy kuin Sisiliasta ja Hawajilta.<\/p>\n\n\n\n

Kansallispuistosta matka jatkui Mancha Blancaan ja sielt\u00e4 edelleen Tinajoon. Se oli alueen isompi kyl\u00e4, johon asti maaper\u00e4 oli karua ja mustaa. Ei kasvillisuus hirve\u00e4sti lis\u00e4\u00e4ntynyt, mutta maaper\u00e4 muuttui ruskeammaksi. Mist\u00e4 sitten johtunutkaan.<\/p>\n\n\n\n

Tinajosta matka jatkui La Santan kauniiseen merenrantakyl\u00e4\u00e4n. Kyl\u00e4 oli t\u00e4ynn\u00e4 surffareita ja k\u00e4velty\u00e4mme kaupan kautta rannalle piknikille ymm\u00e4rsimme syyn. Rannalla oli todella komeat Atlantin aallot ja ilmeisesti matalaa, sill\u00e4 vaahtop\u00e4\u00e4t tulivat todella pitk\u00e4lt\u00e4. Ensimm\u00e4isen kerran n\u00e4in luonnossa tunnelissa surffausta.<\/p>\n\n\n\n

Kyl\u00e4st\u00e4 ajoimme Club La Santalle, joka oli iso hotellikompleksi keskell\u00e4 ei mit\u00e4\u00e4n. Ep\u00e4ilimme, ett\u00e4 kyseess\u00e4 joku lomaosake-keidas, mutta luimme j\u00e4lkeen p\u00e4in kyseess\u00e4 olevan Euroopan suurimman urheilu- ja harjoittelukeskuksen, jossa on olympialaismitat t\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t urheilukent\u00e4t jne. Hieman alueen ulkopuolella olikin keskelle hiekkadyynej\u00e4 rakennettu muutaman kilometrin mittainen nelikaistainen bulevardi palmuineen kaikkineen, muttei yht\u00e4\u00e4n rakennusta ymp\u00e4rill\u00e4. Ilmeisesti se oli Lanzan triathlonin l\u00e4ht\u00f6- tai maalialue. (V\u00e4\u00e4rin arvattu. Matkan j\u00e4lkeen selvisi, ett\u00e4 triathlonin l\u00e4ht\u00f6 ja maali on\/oli Puerto del Carmenista.) Karua aluetta kuitenkin kaikin puolin.<\/p>\n\n\n\n

La Santalta ajoimme Costa Tequisen kyl\u00e4\u00e4n (t\u00e4ll\u00e4 nimell\u00e4 l\u00f6ytyy useampia), kyl\u00e4n l\u00e4pi ja siit\u00e4 Soon-kyl\u00e4\u00e4n. Sielt\u00e4 tie johti hienojen dyynien keskell\u00e4 makaavaan Caleta De Famaran kyl\u00e4\u00e4n. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 olivat hienot hiekkarannat ja upeat tyrskyt. Ei ihme, ett\u00e4 joka liikkeen edess\u00e4 oli myyt\u00e4v\u00e4n\u00e4 lainelautoja. Maisemat olivat koko ajan mahtavia. Oikealla puolella jyrk\u00e4\u00e4 vuoristoa ja vasemmalla meri!<\/p>\n\n\n\n

Famarasta k\u00e4\u00e4nnyimme kohti sis\u00e4maata, sill\u00e4 edess\u00e4 ei ollut kuin rantaviivalla kulkevia pikkuteit\u00e4, jotka eiv\u00e4t vieneet v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 mihink\u00e4\u00e4n. Reitti kulki Lanzaroten vanhaan p\u00e4\u00e4kaupunkiin, Tequiseen. K\u00e4vimme kaupungissa hieman katselemassa mist\u00e4 kaupungin kuuluisat markkinat l\u00f6ytyv\u00e4t sunnuntaina. <\/p>\n\n\n\n

Ajoreitti meni mukavasti seuraavan p\u00e4iv\u00e4n kohteiden sijaintia selvitellen. Reitti kulki Tequisesta Nazaretin kyl\u00e4n sivusta Tahichen kyl\u00e4n l\u00e4pi. Kyl\u00e4ss\u00e4 on saaren is\u00e4n Cesar Manriquen viiteen laavakuplaan rakentama koti.<\/p>\n\n\n\n

Tie jatkuisi suoraan Arrecifeen, mutta me k\u00e4\u00e4nnyimme keh\u00e4tielle, joka kiert\u00e4\u00e4 pahimman ruuhka-alueen. Keh\u00e4tie p\u00e4\u00e4tyi moottoritie LZ-2:n. Moottoritien varrella on Playa Hondassa Deiland -niminen kauppakeskus, jossa on halpa HyperDino- niminen iso ruokamarketti. Sielt\u00e4 k\u00e4vimme ostamassa ruokatarvikkeita ja tietenkin muutaman purkin olutta, joka maksoi 33 sentti\u00e4 t\u00f6lkki.<\/p>\n\n\n\n

Kauppakeskusten ulkoparkkialueet ovat yleens\u00e4 hyvinkin ruuhkaisia, mutta parkkihallit l\u00e4hes tyhji\u00e4. Jostain syyst\u00e4 lanzarotelaiset eiv\u00e4t pid\u00e4 halleissa pys\u00e4k\u00f6innist\u00e4. Vihjeen\u00e4 voi sanoa, ett\u00e4 ilmeisesti kaikista Kanarian turistisaarista l\u00f6ytyy Dino. Vastaa hyvinkin Suomen City-markettia. Ei ehk\u00e4 kaikissa tuotteissa halvin, mutta kokonaisedullinen. Mit\u00e4 se sitten tarkoittaakin.<\/p>\n\n\n\n

P\u00e4iv\u00e4n lopuksi l\u00e4hdimme tutustumaan taas Carmenin keskustaan autolla. Lanzarotessa on kolmen v\u00e4risi\u00e4 parkkiruutuja. Valkoisilla on vapaa pys\u00e4k\u00f6inti, sinisill\u00e4 maksullinen ja keltaisilla kielletty. Selvitt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 j\u00e4i, miksi yleens\u00e4 oli vaivauduttu merkkaamaan keltaisia parkkiruutuja. Olisihan pelkk\u00e4 pys\u00e4k\u00f6intikielto riitt\u00e4nyt.
Alkuun<\/a><\/p>\n\n\n\n

14.12 Sunnuntai<\/h2>\n\n\n\n

Aamulla k\u00e4\u00e4nsimme Nissanin keulan kohti Arrecifen keh\u00e4tiet\u00e4 ja Tahichen kautta Tequiseen. Ennen kyl\u00e4n keskustaa oli useita parkkipaikkoja markkinoita varten. Onneksi tajusimme ajaa niin pitk\u00e4lle, ett\u00e4 n\u00e4imme t\u00e4yttym\u00e4ss\u00e4 olevan pys\u00e4k\u00f6intialueen. N\u00e4in saimme automme aivan keskustan sulkupuomien l\u00e4helle.<\/p>\n\n\n\n

Markkinat olivat levitt\u00e4ytyneet koko keskustan alueelle ja tavaraa oli kamalasti. Oli kangasta, koruja, vaatteita, k\u00e4sit\u00f6it\u00e4 ja tietenkin markkinoille kuuluvaa naposteltavaa sek\u00e4 afrikkalaisia hennatatuoijia ja letitt\u00e4ji\u00e4. Olimme tulleet ajoissa, joten alueella ei ollut viel\u00e4 paljoakaan ihmisi\u00e4. Ei ainakaan ruuhkaksi asti.<\/p>\n\n\n\n

Itse emme markkinoilta juuri mit\u00e4\u00e4n ostaneet. Vain muutaman t-paidan ja 8\u20ac maksaneen joululiinan. Puolentoista tunnin k\u00e4velyn j\u00e4lkeen palasimme takaisin autolle ja suuntasimme Tahichen kyl\u00e4\u00e4n ja Cesar Manriquen talolle.<\/p>\n\n\n\n

Manriquen atelje-talo sijaitsi heti Tahichen ympyr\u00e4n vierell\u00e4. Kyseinen herrahan on Lanzaroten Eliel Saarinen ja talo todella j\u00e4nnit\u00e4v\u00e4ll\u00e4 tavalla upea. Sisustus sin\u00e4ll\u00e4\u00e4n ei juuri vaimentanut \u00e4\u00e4ni\u00e4 ja siell\u00e4 kaikui aika paljon. Tuskin se asuntona on ollut aivan niin karu kuin nykyisess\u00e4 asussaan. Intiimitiloihinkaan ei p\u00e4\u00e4ssyt, joten emme p\u00e4\u00e4sseet tutustumaan makuuhuoneisiin tai pesutiloihin. Tosin yksi WC oli n\u00e4ytill\u00e4. Siell\u00e4 oli vieh\u00e4tt\u00e4v\u00e4sti kaksi pytty\u00e4 vastakkain, joten keskustelu kaverin kanssa ei olisi keskeytynyt edes ”isomman” h\u00e4d\u00e4n hetkell\u00e4. Viiteen laavakuplaan rakennettu asunto oli kuitenkin j\u00e4nn\u00e4 kokemus; kuin olisi astunut nykyajan Kivisten ja Sorasten asuntoon.<\/p>\n\n\n\n

Tahichesta tulimme suoraan hotellille ruokaa laittamaan, sill\u00e4 tenavakerholaisemme oli menossa riehumaan rannalle. Ruuanlaitosta ei kuitenkaan meinannut tulla mit\u00e4\u00e4n, sill\u00e4 aina kun laittoi toisen s\u00e4hk\u00f6levyn p\u00e4\u00e4lle, laukesi vikavirtasuoja eli s\u00e4hk\u00f6t katkesivat. Ilmoitimme asiasta hotellin vastaanottoon. Tunnin kuluttua tulikin kaksi huoltomiest\u00e4 kahden eri kokoisen ruuvimeisselin kanssa hellan viereen seisomaan. <\/p>\n\n\n\n

Ongelma johtuikin ilmeisesti tiivistyneest\u00e4 kosteudesta, koska se h\u00e4visi mystisesti hetken kuluttua ja saimme kummatkin levyt p\u00e4\u00e4lle. Kiitimme kuitenkin huoltomiehi\u00e4 hyvin tehdyst\u00e4 ty\u00f6st\u00e4 ja puolittain pakotimme heid\u00e4t ulos ovesta. Kyll\u00e4 taas maineemme kasvoi kunnian kustannuksella.<\/p>\n\n\n\n

Ruokailun j\u00e4lkeen suuntasimme l\u00e4heisen Costa Marin ostoskeskuksen pelihalliin ja internettin surffailemaan. Taksa t\u00e4\u00e4ll\u00e4 tuntuu olevan 2 \u20ac\/20 minuuttia, mutta aina tuntuu l\u00f6ytyv\u00e4n koneita joihin on j\u00e4\u00e4nyt aikaa ja siten istuntoa saa venytetty\u00e4 parilla eurolla pidemm\u00e4ksikin. Suomen uutisten ja Lanzaroten s\u00e4\u00e4n j\u00e4lkeen panimme pillit pussiin ja l\u00e4hdimme hotellille lep\u00e4ilem\u00e4\u00e4n ja odottelemaan rantaleijonan palaamista.<\/p>\n\n\n\n

Iltaohjelmassa oli tavanomainen keskustassa kiertely ja t\u00e4ll\u00e4 kertaa Hamburger Kingiss\u00e4 sy\u00f6p\u00f6ttely. Hotellille palasimme kahdeksan aikaan l\u00e4ttysi\u00e4 paistelemaan.
Alkuun<\/a><\/p>\n\n\n\n

15.12. Maanantai<\/h2>\n\n\n\n

Retkikohteena oli Playa Blanca Lanzaroten etel\u00e4p\u00e4\u00e4ss\u00e4. Reitin alkumatka Yaizaa asti kulki samaa reitti\u00e4 kuin Timanfayan puistoonkin. Yaizasta suuntasimme rannikolle El Golfon kyl\u00e4\u00e4n. Siell\u00e4 oli kaikissa mainoskuvissakin esiintyv\u00e4 Charco De Las Clicos eli smaragdin vihre\u00e4 laguuni. Jostain syyst\u00e4 olin kuvitellut laguunin paljon isommaksi kuin se todellisudessa oli. N\u00e4ky oli kuitenkin j\u00e4nnitt\u00e4v\u00e4 kuten oli ollut my\u00f6s matka l\u00e4pi mustien laavakenttien.<\/p>\n\n\n\n

Matka jatkui rantaa pitkin Los Hervideroksen oikukkaisiin maisemiin. Siell\u00e4 jylh\u00e4t ja jyrkk\u00e4rinteiset laavavirtojen p\u00e4\u00e4t putoavat suoraan meren tyrskyihin. Rannalla oli isoja kivimuodostelmia ja syvi\u00e4 halkeamia sek\u00e4 harjanteita joiden v\u00e4liin Atlantin isot aallot iskeytyiv\u00e4t.<\/p>\n\n\n\n

Herviderokselta matka jatkui laavakenttien l\u00e4pi Laguna del Janublolle, jota reunusti useat suolankuivausaltaat ja suolavallit. Laguuni on varmasti ollut kaunis luonnontilassa, mutta nyt n\u00e4kym\u00e4 oli ihmisen toimien pilaama ja jotenkin raiskattu. Ehk\u00e4 vain tuntui silt\u00e4 matkan aikaisempien luonnonihmeiden j\u00e4lkeen.<\/p>\n\n\n\n

Suola-altailta matka jatkui tasaisen ja yll\u00e4tyksett\u00f6m\u00e4n maiseman l\u00e4pi suoraan Playa Blancaan. Se oli paljon pienempi kuin Carmen, mutta alue oli muuten hyvin samankaltainen. Hiekkarantoja oli kuitenkin v\u00e4hemm\u00e4n tai ennemminkin ne olivat lyhyempi\u00e4. Toisaalta satama oli suurempi ja sielt\u00e4 l\u00e4hti laivoja ja katamaraaneja muihin Kanarian saarille ja varsinkin Fuerteventuraan, joka n\u00e4kyi selv\u00e4sti satamasta.<\/p>\n\n\n\n

Play Blancalla istuimme hienolla hiekkarannalla ja ker\u00e4simme simpukoita hiekasta. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 ei tuullut l\u00e4hesk\u00e4\u00e4n niin paljon kuin Carmenin rannoilla. Lis\u00e4ksi alueella oli silmiin pist\u00e4v\u00e4n paljon py\u00f6r\u00e4tuolilla liikkuvia ja vanhuksia. Olisikohan t\u00e4\u00e4ll\u00e4 helpompi liikkua kuin Puerto del Carmenissa? Ilma ainakin tuntui l\u00e4mpim\u00e4mm\u00e4lt\u00e4, mutta uijien mielest\u00e4 merivesi oli kylmemp\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Aikamme auringossa istuskeltuamme alkoi rannalla olo kyll\u00e4stytt\u00e4\u00e4 ja l\u00e4hdimme takaisin satama-alueelle ja kohti Papagayan nudistirantaa. Sinne emme kuitenkaan menneet, koska rannalle johtava hiekkatie n\u00e4ytti varsin ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4iselt\u00e4 eik\u00e4 meit\u00e4 kiinnostnut maksaa 3\u20ac\/ henkil\u00f6 siit\u00e4 ilosta, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4semme rannalle k\u00e4velem\u00e4\u00e4n. L\u00e4hdimme siis kohti Lanzaroten p\u00e4\u00e4tiet\u00e4, LZ-2:sta, ja Arrecife\u00e4. Kohteena oli j\u00e4lleen Playa Honda ja Deilandin ostosparatiisi. Sielt\u00e4 haimme loppup\u00e4iv\u00e4n ev\u00e4\u00e4t.<\/p>\n\n\n\n

P\u00e4iv\u00e4llisen j\u00e4lkeen suuntasimme Carmenin keskukseen. Siell\u00e4 oli yll\u00e4tt\u00e4en s\u00e4hk\u00f6katkos ja varsin pime\u00e4\u00e4. T\u00e4hdet loistivat taivaalla eik\u00e4 kynttil\u00f6ill\u00e4 valaistuihin liikkeisiin p\u00e4\u00e4ssyt sis\u00e4\u00e4n. Niiss\u00e4 kortteleissa, miss\u00e4 oli ”aito” kultasep\u00e4nliike tai pankki oli kuitenkin s\u00e4hk\u00f6t p\u00e4\u00e4ll\u00e4 eli ilmeisesti varavoimaa saatavilla turvallisuuden takaamiseksi. <\/p>\n\n\n\n

Puoli tuntia kaunista t\u00e4htitaivasta ihmetelty\u00e4mme palasivat s\u00e4hk\u00f6t keskustaan ja nuoriso p\u00e4\u00e4si j\u00e4lleen mielipuuhaansa liikkeisiin tutustumaan. Rihkamaa t\u00e4\u00e4ll\u00e4 on tarjolla joka l\u00e4ht\u00f6\u00f6n. Jokunen retrotavaraa myyv\u00e4 liikekin mahtui joukoon, jos ker\u00e4ily kiinnosti. Muutaman tunnin k\u00e4velyn j\u00e4lkeen palasimme takaisin hotellille iltatoimiin.
Alkuun<\/a><\/p>\n\n\n\n

16.12. Tiistai<\/h2>\n\n\n\n

P\u00e4iv\u00e4 alkoi pilvisen\u00e4. Aamua vietettiin nuorimmaisen retke\u00e4 odotellessa. Retki johti Texas Parkiin, paikalliseen huvipuistoon. Vanhempia ei Hollywood-imitaatio kiinnostanut, joten meill\u00e4 oli ohjelmassa Arrecifen keskustan kauppoihin tutustumista. Olimme saaren p\u00e4\u00e4kaupungissa n. 11 aikaan ja tarkoitus oli kierrell\u00e4 katuja ja tehd\u00e4 ”edullisia” hankintoja. Kaupungin ydinkeskusta oli vanha, mutta tiet kohtalaisen leveit\u00e4 ja varsinainen ostoskatu k\u00e4velykatuna. <\/p>\n\n\n\n

Ydinkeskustan koko on n. 1 km ja suurempi, turisteille takoitettu parkkipaikka sijaitsi muutama sata metri\u00e4 San Gabrielin linnoituksesta pohjoiseen. Sielt\u00e4 oli kuitenkin vain kivenheiton matka kauppakeskukseen. Kauppojen hinnat olivat kuitenkin kalliimmat kuin Carmenissa ja ne olivat kiinteit\u00e4, joten tinkiminenk\u00e4\u00e4n ei auttanut. Emme tehneet mit\u00e4\u00e4n suurempia hankintoja.<\/p>\n\n\n\n

Keskustassa oli WC:n l\u00f6yt\u00e4minen hankalaa. Olihan alueella paljon vessoja, mutta ne tuntuivat kaikki olevan rikki tai muuten vain poissa k\u00e4yt\u00f6st\u00e4. Onkohan vesi- tai j\u00e4tevesimaksut niin kalliita, ettei turisteja palvella kunnolla sill\u00e4 saralla? <\/p>\n\n\n\n

Liikkeiden menty\u00e4 kiinni siestaksi suuntasimme takaisin autolle. Matkalla parkkialueelle meit\u00e4 vastaan tuli ruumissaatto, joka oli ilmeisesti menossa keskustan vanhaan kirkkoon. Olimme juuri k\u00e4yneet kirkossa ja oletimme jumalanpalveluksen alkavan, sill\u00e4 alttarikynttil\u00f6iss\u00e4 oli tulet. Ilmeisesti ne oli sytytetty hautajaisia varten. Samoin t\u00e4\u00e4ll\u00e4 niin tyypillinen joulukuvaelma oli peitetty verhoin.<\/p>\n\n\n\n

Poistuessamme Arrecifest\u00e4 jouduimme ensimm\u00e4isen kerran ruuhkaan, joka mateli hitaasti keskustan l\u00e4pi. Kaikki ilmeisesti poistuivat siestan ajaksi. Onneksi keskusta oli todella pieni. <\/p>\n\n\n\n

Hotellilla menimme parvekkeelle aurinkoa paistattelemaan. Se paistoikin nyt l\u00e4hes pilvett\u00f6m\u00e4lt\u00e4 taivaalta. P\u00e4iv\u00e4 kului tenavakerhon tahdittamana, sill\u00e4 seuraava tapahtuma oli aarteen- etsint\u00e4 kello 16-18. Sen aikana k\u00e4vimme lukemassa netist\u00e4 uutiset ja s\u00e4\u00e4tiedotukset. Tarjolla meille p\u00e4iv\u00e4ll\u00e4 24 astetta ja y\u00f6ksi 16 astetta. Suomeen oli luvassa pikku pakkasta. Sunnuntaiksi oli luvassa -4 astetta, joten joutuisimme kokemaan 28 asteen l\u00e4mp\u00f6tilaeron kuuteen tuntiin.<\/p>\n\n\n\n

Illalla puoli kymmenen alkoivat tyt\u00f6t mekkaloimaan huoneessaan. Muurahaiset olivat l\u00f6yt\u00e4neet uuden reitin ja vallanneet heid\u00e4n vaatekaappinsa. Onneksi siivooja oli j\u00e4tt\u00e4nyt meille aerosolipullollisen killeri\u00e4, joten tyt\u00f6t pois huoneesta ja holokausti muurahaisille, ovi kiinni ja sitten tuuletus. Kuolleita muurahaisia lojui joka paikassa, mutta el\u00e4vi\u00e4 ei n\u00e4kynyt. <\/p>\n\n\n\n

Alakerran naapureilla oli varmasti my\u00f6s muurahaisia, sill\u00e4 tuskinpa ne suoraan kolmanteen kerrokseen l\u00f6ysiv\u00e4t. T\u00e4ll\u00e4 matkalla tuntuu ker\u00e4\u00e4ntyv\u00e4n kaikki pikkuharmit. Erikoinen juttu sin\u00e4ns\u00e4, sill\u00e4 aluella juoksee huoltomiehi\u00e4 ja siivoojia kymmenitt\u00e4in.
Alkuun<\/a><\/p>\n\n\n\n

17.12 Keskiviikko<\/h2>\n\n\n\n

Kohteena on toinen saaren p\u00e4\u00e4reiteist\u00e4 eli kierros pohjoisp\u00e4\u00e4ss\u00e4. Ensimm\u00e4inen etappi oli j\u00e4lleen Arrecifen keh\u00e4tie ja sit\u00e4 pitkin Tahichen risteykseen. Sielt\u00e4 oli tarkoitus k\u00e4\u00e4nty\u00e4 kohti Arrietan rantakaupunkia, mutta erehdyimme k\u00e4\u00e4ntym\u00e4\u00e4n yht\u00e4 risteyst\u00e4 liian aikaisin ja matka jatkui Playa Rotaan eli tulimme takaisin rannikolle. <\/p>\n\n\n\n

Pienen kartan tutkistelun j\u00e4lkeen suuntasimme Playa las Cucharasille ja sielt\u00e4 oli tarkoitus oikaista Arrietan tielle, mutta se olikin katkaistu ja jouduimme takaisin rannikolle. Taas tutkimme teit\u00e4 ja l\u00f6ysimme verkoston k\u00e4rrypolkuja, joita pitkin olisi voinut p\u00e4\u00e4st\u00e4 kohteena olevalle v\u00e4yl\u00e4lle. P\u00e4\u00e4timme kuitenkin, ettemme en\u00e4\u00e4 yrit\u00e4 oikaista, vaan ajoimme takaisin Tahicheen ja oikealle Arrietan risteykselle.<\/p>\n\n\n\n

Tahcihen ja Arrietan v\u00e4lill\u00e4 selvisi, miksi tie oli poikki. Siell\u00e4 tehtiin uutta valtatiet\u00e4 ja kaikki rannikolta tulevat risteykset oli suljettu Malan kyl\u00e4\u00e4n asti. Nyt matka sujui alkuper\u00e4isen reittisuunnitelman mukaisesti Guatizaan ja kirvoistaan tunnetun Malan l\u00e4pi. <\/p>\n\n\n\n

Siell\u00e4 olisi ollut Jardin De Cactus, mutta parkkipaikalla ollut jumalaton peltih\u00f6k\u00f6tys (kaktuksen kuvatus) ajoi meid\u00e4t tiehemme. No todellinen syy oli tietenkin 6 \u20ac sis\u00e4\u00e4np\u00e4\u00e4symaksu. Kaktuspuistot ovat Kanarialla yleisi\u00e4 eik\u00e4 niiss\u00e4 nyt niin suurta eroa ole. T\u00e4\u00e4ll\u00e4h\u00e4n ei ole edes alkuper\u00e4iskansan luola-asumuksia kuten Gran Kanarialla.<\/p>\n\n\n\n

Ensimm\u00e4inen t\u00e4m\u00e4n reitin varsinainen n\u00e4ht\u00e4vyys, miss\u00e4 k\u00e4vimme, oli Jameos Del Aqua. Se on maanalainen j\u00e4rvi, miss\u00e4 asustelee sokeita, valkoisia rapuja. Yll\u00e4tykseksemme ravut olivat hyvinkin pieni\u00e4, mutta niit\u00e4 oli todella paljon. Paikka oli muutenkin upea ja siell\u00e4 oli hieno tulivuorin\u00e4yttely. <\/p>\n\n\n\n

Liput maksoivat meilt\u00e4 kuudelta yhteens\u00e4 33 \u20ac. Ehdottomasti sis\u00e4\u00e4np\u00e4\u00e4symaksunsa arvoinen kokemus. Onneksi olimme paikalla jo heti aukaisuaikaan kymmenelt\u00e4 aamulla eiv\u00e4tk\u00e4 bussilastilliset olleet viel\u00e4 saapuneet, joten saimme tutustua luolastoon rauhassa. My\u00f6s t\u00e4m\u00e4n paikan arkkitehtuurista saamme kiitt\u00e4\u00e4 Manriquea.<\/p>\n\n\n\n

Jameos Del Aquan risteyst\u00e4 vastap\u00e4\u00e4t\u00e4 olisi p\u00e4\u00e4ssyt Cueva las Verdesin luolastoon, jonka pituus on yli 2,5 kilometri\u00e4. Luolastossa on kuitenkin ahtaita ja vaarallisia paikkoja eik\u00e4 sinne saanut menn\u00e4 ilman virallista opasta, joten j\u00e4timme sen v\u00e4liin. Luolastot ovat my\u00f6s laavavirroista muodostuneet, joten niist\u00e4 puuttuvat n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t stalagtiitti ja stalagmiitti muodostelmat. Niit\u00e4h\u00e4n l\u00f6ytyy vain kalkkikiviluolista.<\/p>\n\n\n\n

Luolalta reittimme jatkui Orzolan kyl\u00e4\u00e4n. Mielenkiintoista, ett\u00e4 saaren pohjoisp\u00e4\u00e4n maisemat ovat yht\u00e4 rikkonaiset kuin kansallispuistonkin. K\u00e4sitt\u00e4\u00e4ksemme 1700- luvun purkaukset tapahtuivat vain Timanfayan alueella. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 oli kuitenkin yht\u00e4 voimakkaasti laava n\u00e4ytill\u00e4. Ehk\u00e4 kuitenkin hieman enemm\u00e4n oli kasvillisuutta jo tarttunut laavakiviin? Siell\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 n\u00e4kyi hohtavan valkoista hiekkaa laavakivikokkareiden v\u00e4liss\u00e4. Saharasta tuulen mukana tullutta? Joissakin kohdin hiekka muodosti pieni\u00e4 dyynej\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Orzolasta k\u00e4\u00e4nnyimme jyrk\u00e4sti vasemmalle kohti etel\u00e4\u00e4 Arrietalle johtavaa pikkutiet\u00e4 pitkin. Noin viiden kilometrin ajon j\u00e4lkeen k\u00e4\u00e4nnyimme taas oikealle kohti Lanzaroten pohjoisinta k\u00e4rke\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00e4ksemme kuuluisalle n\u00e4k\u00f6alakahvilalle, Mirados del Riolle. Se sijaitsee \u00e4kkijyrk\u00e4ll\u00e4 vuorenreunalla ja sielt\u00e4 on mykist\u00e4v\u00e4n upea n\u00e4k\u00f6ala yli La Graciosan ja Montana Claran saarten. Kahvilaankin maksoi sis\u00e4\u00e4n. T\u00e4ll\u00e4 kerralla maksu oli 2,70 \u20ac henkil\u00f6lt\u00e4. Maitokahvista sai pulittaa 1,80 kpl, ei paljoa ja oli todella hyv\u00e4\u00e4!<\/p>\n\n\n\n

Miradokselta l\u00e4hdimme ajamaan pitkin vuoristoa kohti Harian kyl\u00e4\u00e4. Kyl\u00e4 sijaitsi keskell\u00e4 Palmulaaksoa ja sinne oli Cesar Manrique haudattu. Palmut kasvoivat t\u00e4\u00e4ll\u00e4 siksi, ett\u00e4 kyl\u00e4l\u00e4isten oli tapana istuttaa yksi palmu jokaista syntynytt\u00e4 tytt\u00f6lasta ja kaksi palmua poikaa kohti. Kyl\u00e4 olikin ilmeiseti saaren vanhimpia, sill\u00e4 tie kiemurteli talojen v\u00e4list\u00e4 joskus hyvinkin kapeana.<\/p>\n\n\n\n

Hariasta oli tarkoituksenamme ajaa pient\u00e4 vuoristotiet\u00e4 pitkin Tequiseen, mutta yll\u00e4tykseksemme tie oli pantu poikki pitk\u00e4n ja j\u00e4nnitt\u00e4v\u00e4n serpentiiniosuuden j\u00e4lkeen, saaren korkeimmalla kohdalla, 670 m merenpinnan yl\u00e4puolella. Jouduimme siis ajamaan takaisin 2-3 kilometri\u00e4 ennen kuin p\u00e4\u00e4simme ajamaan pitkin vuoren kylke\u00e4 pikkutiet\u00e4 pitkin Tabaescoon ja siit\u00e4 Arrieteen ja Tahichen kautta keh\u00e4tielle. <\/p>\n\n\n\n

Neuvomme on, ett\u00e4 kannattaa ajaa reitti my\u00f6t\u00e4p\u00e4iv\u00e4\u00e4n Tequisesta Hariaan ja sielt\u00e4 eteenp\u00e4in Orzolaan. J\u00e4nnitt\u00e4v\u00e4\u00e4, ett\u00e4 Lanzarotella laitellaan teit\u00e4 kokonaan poikki tiet\u00f6iden ajaksi. Oppaan mukaan asiasta on tienvarsilla tauluissa ilmoituksia, vaan ne kaikki olivat espanjaksi! Onneksi saari on sen verran pieni ettei ajolenkkien kanssa tule ongelmia. Takaisin tulimme Deilandin ja Hyperdinon kautta.<\/p>\n\n\n\n

Illalla menimme hotellimme ravintolaan, Latinoon, sy\u00f6m\u00e4\u00e4n Kanarian buffeeta. Se olikin edullinen keikka sill\u00e4 aikuisten buffee maksoi 10 \u20ac\/ henkil\u00f6 ja lasten 5\u20ac juomineen. Lapseksi katsottiin kaikki alle 18 vuotiaat. <\/p>\n\n\n\n

Runsaan ja maukkaan p\u00e4iv\u00e4llisen j\u00e4lkeen menimme rentoutumaan Don Paco Castillan lapsille tarkoitettuun minidiscoon ja katsomaan papukaija -showta, joka alkoi 21.30.
Saaren p\u00e4\u00e4n\u00e4ht\u00e4vyyden oli nyt n\u00e4hty ja matka silt\u00e4 osin sujunut hyvin. Seuraava p\u00e4iv\u00e4 olisi viimeinen autoilup\u00e4iv\u00e4, sill\u00e4 auton luovutus olisi 19.12 klo 9.30.
Alkuun<\/a><\/p>\n\n\n\n

18.12. Torstai<\/h2>\n\n\n\n


Aamulla puoli kymmenen aikaan suuntasimme matkamme kohti Play Hondaa ja Deilandin ostoskeskusta. Emme tienneet ostoskeskuksen aukioloaikoja, mutta oletimme sen aukeavan yhdeks\u00e4n tai kymmenen aikaan. Viimeksi oletettu oli oikein ja jouduimme odottelemaan kymmenisen minuuttia Deilandin avautumista. <\/p>\n\n\n\n

Hankintalistalla oli tuliaisia sek\u00e4 aamup\u00e4iv\u00e4n sy\u00f6t\u00e4v\u00e4t. Kaksi kassillista makeisia ja ruokaa maksoi yhteens\u00e4 17,17\u20ac, vaikka karkit maksoivat tuplasti sen mit\u00e4 kotimaassa. Ilma oli alkanut pilvistym\u00e4\u00e4n eik\u00e4 se luvannut hyv\u00e4\u00e4 iltap\u00e4iv\u00e4n auringonotolle. Pahimmillan hotellillemme n\u00e4kyv\u00e4 Guardicaman (603m) oli kokonaan pilvien k\u00e4tk\u00f6iss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Iltap\u00e4iv\u00e4 alkoi l\u00e4heisen ostoskeskuksen pelihallissa s\u00e4\u00e4tiloja netist\u00e4 katsomalla. Ei paljoa Suomen l\u00e4mp\u00f6tilat houkutelleet. Ennen joulua l\u00e4mp\u00f6 tulisi laskemaan jopa -14 pakkasasteeseen. Lanzarotellahan ei elohopea tippunut alle 15 asteen.<\/p>\n\n\n\n

Loppuillasta ajoimme kaupungille ostoksille ja sy\u00f6m\u00e4\u00e4n. T\u00e4ll\u00e4kin kerralla m\u00e4kiss\u00e4. Lapsille tuttu ravintolamilj\u00f6\u00f6\u00f6 tuntuu olevan t\u00e4rke\u00e4 kiinnekohta el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Samalla se on francising-busineksen ylistyslaulu: Samaa ruokaa samanlaisessa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 ymp\u00e4ri maailman. <\/p>\n\n\n\n

Varsinaisia tuliaisia ei en\u00e4\u00e4 ostettu, vaan kyse oli l\u00e4hinn\u00e4 hienos\u00e4\u00e4d\u00f6st\u00e4 ja viimeisten silm\u00e4yksien tekoa Carmenin keskustaan. Auto palautettaisiin heti aamusta eik\u00e4 sen j\u00e4lkeen en\u00e4\u00e4 viitsi keskustaan menn\u00e4. Hotellin l\u00e4helt\u00e4 l\u00f6ytyi kyll\u00e4 tarpeeksi palveluita ettei edes tarvitse. <\/p>\n\n\n\n

Illan mittaan paljastui, ett\u00e4 hotellin henkil\u00f6kunnalla oli joulupippalot 19.12 illalla ja kaikki alueen palvelut siis kiinni. Ehk\u00e4 kuitenkin reseptionissa joku p\u00e4ivyst\u00e4\u00e4? Y\u00f6 saapui kauniina ja t\u00e4htikirkkaana, ehk\u00e4 my\u00f6s hieman kuivempana kuin aiemmin?
Alkuun<\/a><\/p>\n\n\n\n

19.12. Perjantai<\/h2>\n\n\n\n

Aamulla k\u00e4vin luovuttamassa Terranon takaisin. Perhe kyll\u00e4 ehdotteli, ett\u00e4 olisimme tuoneet sen mukanamme ”tuliaisiksi”. Auton palautettuani menimme porukalla j\u00e4lleen nettailemaan ja samalla reissulla ruokaostoksille. <\/p>\n\n\n\n

Lounaan j\u00e4lkeen menimme rannalle aurinkoa ottamaan. N\u00e4in viimeisen\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 siihen oli oiva tilaisuus, kun ei en\u00e4\u00e4 ollut autoakaan, jolla olisi huristellut l\u00e4hikyliin maailman menoa ihmettelem\u00e4\u00e4n. Maltoimme makailla rannalla kokonaisen tunnin ennen kuin pitk\u00e4styimme vetelehtimiseen. Totuuden nimess\u00e4 on sanottava, ett\u00e4 l\u00e4hes palelimme rannan tuulessa, joten p\u00e4\u00e4timme vet\u00e4yty\u00e4 tuulen suojaan. Toki hotellilla otimme lis\u00e4\u00e4 aurinkoa viiman h\u00e4iritsem\u00e4tt\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Pilvi\u00e4 kuitenkin kertyi auringon eteen ja k\u00e4vimme hakemassa l\u00e4ht\u00f6p\u00e4iv\u00e4n juomisia l\u00e4heisest\u00e4 kaupasta. Tiesimmeh\u00e4n juomien maksavan lentokentill\u00e4 tolkuttomasti ja lentokent\u00e4lle oli l\u00e4ht\u00f6 kaksi ja puoli tuntia ennen koneen l\u00e4ht\u00f6\u00e4. Tokihan aamulla k\u00e4ymme viel\u00e4 kaupassa ostamassa muitakin ev\u00e4it\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Puoli seitsem\u00e4lt\u00e4 menimme ravintola Latinoon sy\u00f6m\u00e4\u00e4n Oriental-buffeen saatettuamme pienimm\u00e4n viett\u00e4m\u00e4\u00e4n tenavakerhon loppumisen kunniaksi j\u00e4rjestetty\u00e4 hampurilais-videoiltaa. Tenavakerho mukavalla t\u00e4dill\u00e4 varustettuna oli iloinen yll\u00e4tys. Meille tarjolla oli aasialaista ruokaa currykanasta ja kev\u00e4tk\u00e4\u00e4ryleist\u00e4 kantonin ankkaan eli hotellimme ravintolan ruoka oli monipuolista, maittavaa, ravitsevaa ja edullista. Puolihoito olisi ollut hyv\u00e4 vaihtoehto. Voimme hyvin suositella sit\u00e4 Don Paco Castillaan majoittuville.<\/p>\n\n\n\n

Ruokailun j\u00e4lkeen teimme pikku k\u00e4velylenkin l\u00e4heisille ostoskeskuksille tutustumaan paikalliseen iltael\u00e4m\u00e4\u00e4n. Ilta oli puolipilvinen ja selv\u00e4sti l\u00e4mpimin t\u00e4h\u00e4nastisista. Vanhempaa v\u00e4ke\u00e4 oli jo jonkin verran liikkeell\u00e4, mutta nuoriso ei ollut ry\u00f6minyt viel\u00e4 koloistaan. Lanzarote on ilmeisesti erityisesti vanhemman v\u00e4en suosiossa. Saari vaikutti tasaisemmalta kuin muut Kanarian saaret ja toisaalta turistikeskukset ovat uudempia, joten tiet ja jalkak\u00e4yt\u00e4v\u00e4t ovat leve\u00e4mpi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Y\u00f6t\u00e4 vastaan lapset alkoivat pakkaamaan. Muutama yksitt\u00e4inen muurahainenkin eksyi huoneistoon. Olikohan kyse tiedustelijoista. Toivottavasti ei koko k\u00e4mpp\u00e4 ole valloitettu aamulla.
Alkuun<\/a><\/p>\n\n\n\n

20.12. Lauantai<\/h2>\n\n\n\n

Aamupalan j\u00e4lkeen pakkasimme tavarat ja l\u00e4hdimme viimeisen kerran ostoksille. T\u00e4ll\u00e4 kertaa ostimme croisantteja lentomatkaa varten. Huoneiden luovutus oli 11.30 ja bussin piti olla hakemassa meit\u00e4 kymment\u00e4 vaille kaksitoista. Linja-auto tuli kymment\u00e4 yli eli tyypilliset parikymment\u00e4 minuuttia my\u00f6h\u00e4ss\u00e4. Onneksi t\u00e4\u00e4ll\u00e4 ei kuitenkaan ollut ”manana”-meininki. Oppaalta kuulimme, ett\u00e4 kone on l\u00e4htenyt 50 minuuttia my\u00f6h\u00e4ss\u00e4, sill\u00e4 Arricifen lennonjohto ei ollut antanut tulolupaa Finnairille. Onneksi oli ev\u00e4\u00e4t ostettu.<\/p>\n\n\n\n

Lentokent\u00e4ll\u00e4 selvitys oli periaatteessa simppelijuttu. Olihan kaikille kerrottu, ett\u00e4 Kanarialla ollaan painorajojen kanssa tarkkoja. Niinp\u00e4 meill\u00e4kin k\u00e4simatkatavarat painoivat tasan viisi kilogrammaa. Selvitys kuitenkin kesti, sill\u00e4 varsin monella tuntui olevan ylim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4. Meid\u00e4nkin edess\u00e4 jonossa olevan pariskunnan tavarat painoivat 90 kg! Vaivaiset viisikymment\u00e4 kiloa ylipainoa. Tavarat j\u00e4iv\u00e4t hihnalle ja pariskunta siirtyi toisaalle maksamaan ylipainosta. Mit\u00e4 ihmett\u00e4 ihmiset raahaavat mukanaan lomamatkoilta?<\/p>\n\n\n\n

No selvityksen j\u00e4lkeen p\u00e4\u00e4simme l\u00e4ht\u00f6halliin, jossa olikin joitain kauppoja. Ei kuitenkaan l\u00e4hesk\u00e4\u00e4n niin paljoa kuin Helsinki-Vantaalla. Aika kului todellakin hitaasti. Onneksi kone oli saanut aikataulua kiinni kymmenen minuuttia, joten odotusaikamme ei ollut kuin kolmisen tuntia hotellilta l\u00e4hd\u00f6st\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Itse lento sujui hyvin ja otimme aikataulua kiinni siten, ett\u00e4 olimme vain viisitoista minuuttia my\u00f6h\u00e4ss\u00e4 Helsinki-Vantaalla. Matkatavaroiden purkukin sujui mallikkaasti ja p\u00e4\u00e4simme nopeasti pois tulohallista. <\/p>\n\n\n\n

Koska meit\u00e4 oli kuusi henkil\u00f6\u00e4 saimme Airport-taxin kokonaan omaan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6mme, mutta hinta oli noussut 50% kent\u00e4lle tulosta eli matka maksoi 50 \u20ac. Ennen vanhaan luulin, ett\u00e4 taksien hinnat ovat kiinte\u00e4t ja s\u00e4\u00e4nnellyt, mutta taitaa kuitenkin olla is\u00e4nn\u00e4st\u00e4 kiinni Suomessakin. Kotona olimme kello 22.40!
Alkuun<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

9.12. Tiistai10.12. Keskiviikko11.12. Torstai12.12. Perjantai13.12. Lauantai14.12. Sunnuntai15.12. Maanantai16.12. Tiistai17.12. Keskiviikko18.12. Torstai19.12. Perjantai20.12. Lauantai 9.12. Tiistai<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":""},"categories":[1,45,47,52],"tags":[715,714,712,217,392,562,663],"class_list":["post-79","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogi","category-kanariansaaret","category-lanzarote","category-puerto-del-carmen","tag-arrecife","tag-charco-de-las-clicos","tag-don-paco","tag-el-golfo","tag-lanzarote","tag-puerto-del-carmen","tag-timanfaya"],"jetpack_featured_media_url":"","jetpack-related-posts":[],"jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/maailmalla.org\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/79","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/maailmalla.org\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/maailmalla.org\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/maailmalla.org\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/maailmalla.org\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=79"}],"version-history":[{"count":14,"href":"https:\/\/maailmalla.org\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/79\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":547,"href":"https:\/\/maailmalla.org\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/79\/revisions\/547"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/maailmalla.org\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=79"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/maailmalla.org\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=79"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/maailmalla.org\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=79"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}